Be a leader, not a follower
Blogi kertoo mun elämästä, hyvistä ja huonoista hetkistä. Kirjotan enimmikseen motivaatioon liittyvää, en välttämättä pelkästään koripalloon, vaan ihan yleisesti. Koitan kirjottaa myös postauksia, joihin voisi edes yksi henkilö samaistua. Tuutte myös lukemaan todella paljon mielipiteitä. Mulla niitä on erilaisia ja en halua loukata ketään, rakastan ihmisiä ja oon sosiaalinen. Olen itse erilainen ja sen tulee varmasti näkemään.
Inhoon sanaa "harrastaa". Miks suomenkielessä pitää olla tämänmoinen sana? Se on säälittävää kuulla kun joku urheilija-make sanoo rakastavansa lajiansa, ja luokittelee sen silti harrastukseksi. Harrastus kuulostaa siltä että mennään vastentahtoisesti salille/kentälle joka ilta hengailemaan eikä oteta tosissaan kyseistä lajia.
Edes vähän parempi sana tähän olisi pelata. "Pelaan sulkkista, Pelaan tennistä", kuulostaa paljon paremmalta kun "Harrastan jääkiekkoo".
Se oikee juttu
Ei oo mitään parempaa fiilistä kun aikaa pelikellossa jäljellä 51sekunttia, ja naulaat pari kolmen pisteen heittoa peräkkäin. Nähdä kun vastustajan naama on tuskastunut, ottaa yliote ja lepäillä flow tilassa.
Flow tilasta tulikin mieleen toinen hyvän fiiliksen lähde: Kun pelikellossa on jäljellä paljon aikaa, ei olla edes viimeisessä erässä, tarkoittaen että aikaa on runsaasti ja tunnet sen flow tilan kasvavan. Se tunne kun kaikki uppoo, ihan sama miten sen ilmaan heitit. Tuntuu kun et tekis mitään työtä korien eteen. Tän kaiken lisäksi joukkue onnistuu, kaverit hymyilee ja katsomossa sukat pyörii jaloissa ja kädet taputtavat yhtä tahtia.
Yllä olevaa tekstiä kirjottaessa taas tajusin miks mun sydän kuuluu koripallolle. Tunnen sen joka kerta kun sitä miettii.
Tosin on kyllä niitäkin päiviä kun ei vaan suju. Jokainen urheilija tietää mistä puhun, mikään ei oo kohdallaan ja kaikki epäonnistuu tai keskittyminen ei riitä. Mut nekin on vaan mitä parhaimpii ponnulautoi onnistumiselle. En tarkota että niistä ottaa liikaa latautumista ja vihaa, ja sit yliyrittää ja epäonnistuu vielä pahemmin, ei. Tarkotan että kun niistä osaa ottaa opiks niin, että osaa käsitellä sitä tilaa, ja miten siitä voi hyötyä. Pään alas painaminen ja Facebookiin "**ttu kun ei kulje" päivitysten kirjottelu ei vaan millään tavalla auta. Jos omistaa huonon itsetunnon, sillon muiden mielipiteillä on väliä, ja sillon myös Fb:stä saadut "kyllä se siitä" kommentit auttaa. Vahvaa itsetuntoa ei heikennä eikä kohenna muiden mielipiteet, eikä tämä henkilö halua edes jakaa maailmalle huonoa oloaan, vaan käsittelee asian ja jättää sen sivuulle, tekee asioiden eteen jotain jotta kelpaa itselle, ja onnistuessaan tuo epäonnistumiset viimeajoilta takasin mieleen ja vinkkaa silmää että "siitäs saitte"
-The best revenge is success-